Tarina seitsemästä vuosikymmenestä, joiden aikana köyhän mökin pojasta kasvoi
menestyneen perheyrityksen johtaja. Martti Väänänen oppi työn teon mallin, mutta myös
perheen merkityksen jo nuorena poikana. Tutustu Martin ja Ruskon Betonin tarinaan!
Suomi 1940-luvulla oli vajaan neljän miljoonan asukkaan maatalousyhteiskunta, joka oli joutunut silloisen itänaapurinsa Neuvostoliiton kanssa sotaan. Sodat hallitsivat vuosikymmenen alkupuoliskoa, vuosikymmenen loppupuolisko oli sodan jälkipyykin pesemistä ja vaaran vuosien aikaa.
Köyhä mutta oikeudenmukainen koti opetti Martille, mikä elämässä on tärkeää.
Työtä piti olla valmis tekemään, perhe on tärkeä ja sen jäsenet tasa-arvoisia.
”Olkipatjoilla nukuttiin. Kun aloin kulkea metsällä, sain itselleni tehtyä höyhentyynyn.”
50-luvun Suomessa hakkuutyö tapahtui työryhmissä. Kuljetuksesta vastaavaa hevosmiestä kohden oli pari hakkuria. Hakkurit kaatoivat ja karsivat puut sekä lastasivat kuorman hevosmiehen avulla. Tukkipuut kaadettiin talviaikaan, ja ne kuljetettiin jääteitä pitkin vesistöjen varsille odottamaan uittoa.
Martti lähti töihin metsään, parkkuuhommiiin jo 7-vuotiaana. Jokainen markka oli perheelle tarpeen.
”Olen ollut töissä alle kouluikäisestä. Ensipalkan sain parkkuuhommista 7-vuotiaana. Äidille minä ne rahat annoin.”
”Kasvuiässä käsiä särki, kun tein päivän moottorisahalla töitä. Äiti itki, että tapan vielä itseni työnteolla, mutta olen aina ollut ahne tekemään töitä.”
”Yhden talven puutöillä ostettiin traktori perheeseen. Ei tarvinut enää peltoa kuokkia käsin.”
1960-luvun Suomea leimasivat suuret murrokset. Suomi kehittyi sodanjälkeisen ajan maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta teollisuusmaaksi.
Suomessa vallitsi koko vuosikymmenen niin sanottu Kekkosen aika ja YYA eli ”sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta” Neuvostoliiton kanssa. Vuosikymmeneltä muistetaan myös keskioluen vapautuminen 1969.
Modernisaatio toi koneellistumisen, joka teki jätkistä metsureita, pienviljelijöistä maanviljelijöitä ja lapiomiehistä työttömiä. Automaattinen tietojenkäsittely satakertaistui ja vähensi ihmistyövoimaa.
Tie aikuisuuteen ja tulevaan ammattiin aukesi koulunkäynnin myötä. Maailma avartui kotipirtin ulkopuolellekin, ja intohimo betonin tekemiseen löytyi.
”Koulun asuntolassa oli hyvä ruoka ja oikeat patjat. Kotiin oli 20 km – kolmen tunnin kävelymatka. Kotona kävin viikonloppuisin.”
”18-vuotiaana pääsin töihin Rajavilleen. Työn ohessa kävin kauppakoulun. Viikonloput ja illat kävin töissä, jotta sain rahoitettua opinnot. Minulla oli onni, että sain käydä töissä.”
”Pääsin lähtemään omilleni ja sain hankittua ajokortin. Armeijan jälkeen pohdin, mikä olisi se oma työura. Rajavillellä iski betonikärpänen, halusin alkaa tehdä betonia.”
Betonin valmistus kehittyi yhä teollisemmaksi ja suuntaus näkyi työmaillakin, jonne vuonna 1971 ilmestyivät betonitehtaiden pumppuautot. Niistä betoni johdettiin putkia pitkin muotteihin. Vuonna 1973 Herttoniemensalmen sillan kansi valettiin mastopumpulla. Samaa tekniikkaa käytettiin myös metrosiltojen rakentamisessa.
Martista tuli yrittäjä 1971, kun Rovaniemen betoniasema etsi ostajaa.
”Ostettiin Rovaniemen asema yhdessä Aarne-veljen kanssa ja työ aloitettin heti. Tehdas maksettiin osin töillä.”
”Hyvä ja uusi moottorisaha minulla on aina ollut varalla, vaimollekin olen sanonut että jos tämä mennee pieleen, niin mulla on tuo toinen ammatti, lähden metsätöihin.”
”Rovaniemen tehtaan aikana rakennettiin paljon siltoja, ja lentokentän kiitoratakin, ja hyvin ovat kestäneet!”
Suomessa elettiin 1980-luvulla nousukautta. Asukkaita oli vajaat viisi miljoonaa ja työttömyys oli varsin vähäistä. Suomen kansantalous kasvoi voimakkaasti.
Presidentti Kekkonen erosi terveyssyistä vuonna 1981 ja Mauno Koivisto valittiin presidentiksi vuonna 1982. Suomessa vallitsi vielä 1980-luvulla suomettumisen aika, joka päättyi lopullisesti vasta Neuvostoliiton hajoamiseen vuonna 1991.
Urheilurintamalla Suomi saavutti menestystä mäkihypyssä, maastohiihdossa ja rallissa. Sellaiset nimet kuin Matti Nykänen, Jari Puikkonen, Harri Kirvesniemi, Juha Mieto, Ari Vatanen ja Juha Kankkunen jäivät kansakunnan muistiin. Keke Rosberg voitti ensimmäisenä suomalaisena Formula 1 -maailmanmestaruuden vuonna 1982.
Oulun tehdas
”Oulussa sain tontin kaupungilta ja hyvät timpurit. Tehtaan valmistuttua tulivat kuitenkin mustat pilvet: en meinannut saada asiakkaita tai lainaa. Isot firmat määräsivät markkinoista.”
Syksyllä kun aloitettiin, helmikuussa soitin vaimolle ja kysyin paljonko lapsilisätilillä on rahaa. Niillä maksettiin työntekijöille palkat siinä kuussa.”
”Kesän kiersin omakotityömaalta työmaalle ja kauppasin betonia. Kerroin samalla toiminnastamme ja itsestäni. Se oli uutta täällä: olimme lähellä asiakasta. Ei ne isot mainokset tai isot puheet, vaan ne pienet työt, joita asiakkaalle teimme.”
”Pudasjärvelle rakennettiin vara-asema, jolle tuli sitten myyntiäkin hyvin, kun Syötettä alettiin rakentamaan kovasti.”
Kemijoki Oy:n voimalaitokset
”Kemijoki Oy:lle tehtiin voimalaitoksia, mikä oli ponnahduslauta meille. Eivät halunneet vaihtaa betonintekijää, urakoitsija kuulemma voi vaihtua mutta betonintekijä ei. Se tuntui hyvältä.”
1990-luvulla Suomi syöksyi pankkikriisiin ja historiansa syvimpään lamaan. Vuosikymmenen alussa alettiin suuntautua enemmän länsimaihin, kun idänkauppa romahti Neuvostoliiton hajottua.
Vuonna 1991 Nokia esitteli ensimmäisenä maailmassa tuotantovalmiin digitaalisen GSM-puhelimen.
Suomen jääkiekkomaajoukkue voitti historiansa ensimmäisen MM-kultamitalin toukokuussa 1995. Loppuottelussa Suomi kaatoi Ruotsin lukemin 4–1. Kymmenet tuhannet ihmiset kerääntyivät juhlimaan mestaruutta Helsingin kauppatorille ja muille toreille ympäri maan.
Lama pudotti Ruskon Betonin yrittäjänkin polvilleen. Vaikeat vuodet kuitenkin opettivat paljon.
”90-luvulle tultaessa asiat olivat hyvin. Olimme saaneet aseman Kempeleeseen, kalusto oli kunnossa. Kun lama tuli, se oli totaalinen pudotus. Asiakkaat hävisivät ja jättivät laskut maksamatta. Se tuntui pahalta. Ihmisiä jäi työttömäksi, meilläkin näytti että hommaa ei tule.”
”Niin sitä vain selvittiin, pikkuhiljaa tehtiin töitä. Meillä ei tarvinnut lomauttaa. Ajattelin, että kunhan saadaan pidettyä kalusto itsellä ettei sitä tarvitsisi myydä, niin kyllä se joskus taas paranee tämä tilanne.”
Etelään – Tuusulan tehdas
”1996 perustimme ensimmäisen aseman Tuusulaan. Olin sitä itse rakentamassa, vibrasin joka betonin. Se oli meille iso harppaus, jota mietittiin kauan, mutta aivan oikeaan aikaan mentiin ja hyvään saumaan: kauppakeskus Iso Omenan rakentaminen oli käynnissä.”
”Näin silloin, että ala oli valumassa ulkomaisille isoille yrityksille ja halusin ehdottomasti, että me suomalaisetkin olemme markkinoilla mukana, jotta raha jää pyörimään kotimaahankin.”
”Lama opetti, että tämä ala on altis suhdanteiden vaihtelulle. Silloin ja edelleenkin ajattelen, että laskusuhdanteessa on virhe lähteä lomauttamaan tai irtisanomaan pätevää henkilöstöä tai myymään kalustoa. Aina lopulta tulee noususuhdanne, jolloin heitä taas tarvitaan. ”Aittaeväitä” pitää yrityksellä olla aina sen verran, että työntekijöistä voidaan pitää kiinni.”
2000-luvun ensimmäistä vuosikymmentä leimasi talouden nousukausi, joka päättyi finanssikriisiin vuonna 2008.
Nokian merkitys Suomen taloudelle oli huomattavan suuri. Matkapuhelimet yleistyivät nopeasti ja lankapuhelinliittymien määrä kääntyi selvään laskuun. Loppuvuonna 2008 Suomessa tilastoitiin lähes seitsemän miljoonaa matkaviestinliittymää.
Suomen kansa valitsi vuonna 2000 ensimmäisen kerran tasavaltansa johtoon naisen, 56-vuotiaan Tarja Halosen.
2000-luvulla yritystoimintaa voitiin kasvattaa ”aittaeväillä”. Martin filosofian mukaan raha laitettii kiertämään yrityksen ja yhteiskunnan hyväksi.
”Yrityksen ’aittaeväillä’ olemme aina voineet rakentaa seuraavan tehtaan ja laajentaa. Me omistajat emme ole niin rahan perrään. Teemme asiat omalla tyylillämme, emme huolehdi naapurin tavasta tehdä.”
”Haluan panostaa kaiken tuoton yrityksen kehittämiseen ja ympäröivän yhteiskunnan hyväksi. Koskaan ei ole ollut ajatus itse rikastua, vaan markka on aina pantu kiertämään.”
Suomen presidenttinä toimi vuodesta 2012 Sauli Niinistö.
Helsingissä järjestettiin 16. heinäkuuta 2018 huippukokous, jossa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat toisensa.
Vuonna 2019 Helsingin Pasilaan avattiin Pohjoismaiden suurin kauppakeskus Mall of Tripla.
Ilmastonmuutos puhuttaa meillä ja maailmalla. Yksityiset ja yritykset pyrkivät pienentämään hiilijalanjälkeään, jotta maapallon lämpeneminen saataisiin hidastumaan,
2010-luvulla Ruskon Betoni panosti nykyaikaiseen tuotetehtaaseen ja oli mukana Suomen suurimmilla työmailla sekä rakennusprojekteissa.
Asiakas on tärkein
”Asiakkaalta se paras palaute tulee. Tavoite on aina se, että tämän päivän asiakas on asiakkaamme myös huomenna. Emme koskaan ole uskoneet suuriin puheisiin, vaan haluamme työllämme näyttää, mitä olemme ja mitä osaamme. Ei se luottamus tule vuodessa tai kahdessa, se tulee vuosikymmenissä.”
”Hollolaan tehdas perustettiin, kun totesimme että Suomeen tarvitaan hyvä ja moderni betonituotetehdas. Kiersimme Keski-Eurooppaa ja haimme benchmarkia, parasta mitä tarjolla on.”
”Emme lähde hipomaan rimaa, vaan kaikki tehdään reilusti riman yläpuolella, jotta laadusta ja kestävyydestä voidaan olla varmoja. Silloin olemme oikealla tiellä.”
”Meitä on yritetty niin monesti ostaa, monenlaista liituraitaa on käynyt puheilla. En halua edes nähdä hintaa. Käytän senkin ajan tämän yrityksen kehittämiseen. Minulla on aina huoli työpaikoista. En halua antaa firmaa tai ihmisiä muiden käsiin. Kannan huolta myös asiakkaista ja haluan rakentaa heidän kanssaan Suomea yhdessä.”
Koronavirus saa maailman talouden sekaisin. Myös Suomi turvautuu järeisiin toimenpiteisiin. Maassa otetaan käyttöön valmiuslaki 18.3.2020. Koulut sulkevat ovensa keväällä 2020.
Kesäolympialaiset Tokiossa siirretään koronavirusepidemian vuoksi.
Valtiovarainministeriön mukaan vuonna 2020 rakentaminen jatkuu ennakoitua vilkkaampana, koska vuoden 2019 lopulla alettiin rakentaa runsaasti toimitiloja.
Maa- ja vesirakentamisen kasvun arvioidaan vauhdittuvan kuluvana vuonna. Tämä johtuu muun muassa siitä, että valtion perusväylien ylläpitoon investoidaan enemmän. Maa- ja vesirakentamisen ennakoidaan kasvavan 1–2 prosenttia kuluvana vuonna.
Kuluvalla vuosikymmenellä Martti Väänänen viimein siirtyy pois rakkaan yrityksensä aktiivisesta johtamisesta. Hänen perintönsä on kuitenkin selvä sekä omille lapsille että yrityksen väelle.
Perintö
”Haluan jättää lapsilleni yrityksen, jolla on kasvot. Ihanat työntekijät, ihanat ihmiset. Minulla on jo lopullinen väri tukassa, mutta tämä on minun elämäntyöni.”
”Nyt jo uskallan joskus lähteä torstaina mökille ja koko ajan nukun yöni paremmin, vaikka en itse enää aktiivisesti yritystä johdakaan. Omistuspohja on osin siirretty neljälle lapselle, ja yrityksen tulevaisuus on turvattu. Näyttävät he tykkäävän, on mukava tehdä tätä yhdessä omien lastensa kanssa. Ja sama se on noiden muidenkin ’lasten’ kanssa, sama ilo se on tehdä heidänkin kanssaan.”
”Minä olen Martti ja Marttina pysyn. Olen yksi työntekijä muiden joukossa, herran pelkoa meillä ei koskaan ole ollut. Pidämme toisistamme huolen ja kannamme välillä muidenkin murheita.”
Tulevaisuus
”Kilpailu on kovaa ja haasteita on paljon. Toisaalta haasteet kehittävät; silloin täytyy miettiä, miten pystymme paremmin ja tehokkaammin tekemään. Laadun kustannuksella ei kuitenkaan koskaan tehdä mitään. 50 vuotta olen tehnyt betonia ja aina hyvää laatua. Sen voin ainakin sanoa, että meidän betonit kestää.”
Ruskon henki
”Me Ruskon Betonissa rakennamme yhtiötä yhdessä. Toivon, että taloon on mukava aamulla tulla ja illalla lähteä. Jokainen saa jättää puumerkkinsä talon työhön; jokaisen ääni kuuluu. Työn jälki näkyy. Yhteishenkemme näkyy kentällä, kun palvelemme asiakasta. Jokainen päivä tehdään vastuullisesti ja hyvästi.”
”Suurkiitos teille asiakkaille, ilman teitä Ruskon betonia ei olisi olemassa.”